PIENTALON HUOLTOKONSEPTI

Uutta Omakotitalon huoltokirjaa jaettu käyttäjille jo lähes 90.000 kappaletta!

Kyselytutkimusten mukaan on Omakotitalon huoltokirjan jäsenkunnalle toteutetun laanseerauksen jälkeen huoltokirjan käyttöaste noussut jopa  7%:sta yli 30 %:iin. Näin eräs hank-keen yksi keskeisistä tavoitteista on tullut saavutetuksi.

Huoltokirjasta on saatu käyttäjiltä hyviä uusia ideoita ja posittivista palautetta.  Niiden perusteella tullaan sähköistä huoltokirjaa monipuolistamaan.

Hankkeen taustaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistui vuonna 2000. Tässä yhteydessä lain-säädäntöön otettiin mukaan vaatimukset rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66 §:n mukaan on käyttö- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävää rakennusta varten, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, ja soveltuvin osin korjaus- ja muutostyötä, joka muutoin edellyttää rakennuslupaa. Nämä säädökset koskevat ensisijaisesti uudistuotantoa. Olemassa olevaa vanhaa, aikaisemmin rakennettua rakennusta ne eivät sellaisenaan velvoita. Suurin huoltokirjan käyttöönottoon liittyvä ongelma on ollut se, että tähän mennessä ei ole ollut yhtenäistä ohjeistoa huoltokirjalle ja huoltokirjoja on useita erilaisia.

Ympäristöministeriön toimenpiteet huoltokirja-ohjeen edistämisessä

Ympäristöministeriö käynnisti tammikuussa 2005 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden laatu verrattuna viranomaisvaatimuksiin ja julkisissa tietolähteissä oleviin ohjeisiin. Suomen Omakotiliitto on ollut mukana ympäristöministeriön asettamassa Pientalon käyttö- ja huolto-ohje työryhmässä, jonka työn tuloksena syntyi 26.1.2007 Pientalon käyttö- ja huolto-ohje PIHU, ja joka perustuu vuonna 2006 käynnistyneeseen kehityshankkeeseen. Ympäristöministeriö on sittemmin laatinut vuonna 2008 Pientalon huoltokirjan mallitäyttö-ohjeen, joka antaa pientalon rakentajalle, omistajalle ja haltijalle tietoa huoltokirjan taustoista, tietosisällöstä, oikeasta täytöstä ja käytöstä.

Suomessa on tuotettu lukuisia erilaisia omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon hoitoon ja huoltamiseen tarkoitettuja päivä- ja huoltokirjoja. Suuri ongelma on vain se, että tehdyn tutkimusten mukaan ne ovat hyvin erilaisia ja niiden käyttöaste on jäänyt hyvin alhaiseksi. Pientaloasukkaat eivät ole ymmärtäneet niiden käytön taloudellista merkitystä ja siksi motivaatio käyttää huoltokirjaa on ollut vielä varsin heikkoa. Huoltokirjan käyttöönotto ei tapahdu helposti. Siihen pitää panostaa ja huoltokirjalla pitää olla motivoitunut käyttäjä.

Valtioneuvosto on vahvistanut Korjausrakentamisstrategian 2009-2017 (KORAK) jonka toteutusvastuu on ympäristöministeriöllä samoin kuten kiinteistöjen energiatehokkuuden toteutusvastuu. Keskeisenä hankekokonaisuutena ja prosessina strategiassa on kiinteistönpidon välineiden kehittäminen, koska olemassa olevia kiinteistön elinkaaren hallintaan liittyviä välineitä ei ole riittävästi hyödynnetty.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa kehittämällä huoltokirjaa ja muita kiinteistönpidon työkaluja käyttäjälähtöiseksi kokonaisuudeksi sekä edistää asukas- ja käyttäjälähtöistä kiinteistöstrategista suunnittelua.

Lähitulevaisuudessa keskitytään pitkälti kestävän kehityksen mukaiseen korjausrakentamiseen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Korjausrakentamisesta muodostuu lisääntyvää ja merkittävää liiketoimintaa. Samoin syntyy uutta palvelusten osto-, myynti- ja tuottamiskulttuuria. Korjausrakentaminen ohitti viime vuonna uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen volyymin kasvu 2,5 miljardia euroa, mikä  kuvaa sen merkittävyyttä liiketoiminnassa ja uuden kulttuurin synnyssä.

Muun muassa Omakotiliiton jäsenistö tekee kyselytutkimuksen mukaan lähivuosina hyvin paljon korjausrakentamista. Siksi palvelutuotannon kehittämiseen tarvitaan älykkäitä ja toimivia malliratkaisuja sekä työkaluja. Korjaushankkeen suunnittelu ja rahoittaminen sekä parhaat kumppanit tulee löytää ja saada tilattua helposti verkostosta. Tämä edellyttää käyttäjälähtöisen energiatehokkuuden ja pientalojen palveluiden tuotemallinnusta.

Rakennetun ympäristön palvelukyky paranee, kun huomiota kiinnitetään entistä enemmän tietohuollon ja tilaajaosaamisen parantamiseen sekä palveluiden oston aktivoimiseen ja niiden saatavuuteen sekä joustavuuteen.